VAALITEEMANI ALUEVAALEISSA 2022

Aluevaltuustoissa päätetään ja hoidetaan meidän Länsi-Uudenmaan asukkaiden yhteisiä asioita. Siellä tehdään juuri niitä päätöksiä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta, jotka vaikuttavat meihin kaikkiin: niin lääkärille pääsystä kuin sosiaalityön resursseista. 

Ehdokkaana koen tärkeäksi sen, että kerron vaaliteemoistani ja ajatuksistani niiden takana. Sosiaalityöntekijänä minulle tärkeitä teemoja ovat oikea-aikaiset ja helposti saatavilla olevat lasten ja perheiden palvelut sekä mielenterveyspalvelut. Kolmas teemani on siirtymävaiheen toteuttaminen hallitusti ja taloudellisesti järkevästi.

Haluatko tutustua kantoihini tarkemmin?

Pääset tästä linkistä suoraan Helsingin Sanomien vaalikonevastauksiini.

LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT

Minulle tärkein teema aluevaaleissa on lasten ja perheiden palvelut. Lasten ja perheiden palveluiden piiriin kuuluu useita eri palveluita kuten neuvolapalvelut, perheoikeudelliset palvelut, perheneuvolat, perhesosiaalityö ja lastensuojelu. Osa palveluista on sellaisia, että ne ovat osa jokaisen lapsiperheen elämää ja ovat luomassa yhdessä perheen kanssa perustaa lapsen hyvinvoinnille. Osa palveluista on puolestaan sellaisia, joiden puoleen käännytään, kun syystä tai toisesta tarvitaan apua. Lasten ja perheiden palveluiden tulee olla helposti saatavilla ja oikea-aikaisia.

Panostamalla perheiden sekä lasten ja nuorten palveluihin voimme ennaltaehkäistä ongelmien syntyä, sekä tarjota apua kun omat voimavarat eivät enää riitä. Avun piiriin hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa ja tämän takia ennaltaehkäiseviä peruspalveluita tulisi tarjota yhä enemmän. 

Riittävät resurssit ovat myös avainasemassa, kun ollaan ratkomassa lasten ja perheiden palveluiden tulevaisuutta. Lasten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille tulee taata riittävät resurssit työhönsä ja siihen, että he pystyvät perehtymään jokaisen lapsen ja perheen tapaukseen yksilöllisesti. Riittävät resurssit tukevat työhyvinvointia ja parantavat myös palvelukokemusta perheille. Länsi-Uudenmaan tulisi olla perhepalveluiden resurssoinnissa edelläkävijä. Esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijällä tulisi mielestäni olla 25 asiakasta, jotta nämä tavoitteet toteutuisivat.

Lasten ja perheiden palveluilla rakennetaan parempaa arkea ja tulevaisuutta. Lapsuudessa rakennetaan koko elämän kannalta merkittävää elämänvaihetta, jonka takia on tärkeää, että tähän panostetaan myös päätöksenteossa. Minä uskon siihen, että koko Länsi-Uudenmaan tulevaisuus rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista, joten pidetään siis huoli tästä hyvinvointialueisiin siirryttäessä!

MIELENTERVEYSPALVELUT

Mielenterveyspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden kentässä tällä hetkellä kenties kaikkein haasteellisimmassa tilanteessa oleva alue. Panostukset erityisesti nuorten oikea-aikaisiin mielenterveyspalveluihin ovat tällä hetkellä täysin riittämättömät. Pitkällä aikavälillä tämä aiheuttaa todella paljon inhimillistä kärsimystä, syrjäytymistä sekä valtavia kustannuksia (esimerkiksi työkyvyn menetyksen tai päihdeongelmien vuoksi). 

 

Olisi ensiarvoisen tärkeää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue panostaisi vahvemmin mielenterveyspalveluihin. Vaikka tämä tuo lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia, saavutetut hyödyt ovat pitkällä aikavälillä moninkertaiset. 

Mielenterveyspalveluita tulisi parantaa esimerkiksi seuraavin keinoin:

  • Aloitetaan sillä, että tehdään terapiatakuusta totta. 

  • Koulukuraattorit ja -psykologit tulee pitää lähellä koulun arkea ja oppilaita.

  • Tarjotaan myös matalan kynnyksen palveluita mielenterveyden haasteisiin.

SIIRTYMÄVAIHEEN HALLITTU TOTEUTTAMINEN JA HYVÄ TALOUDENPITO

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy hyvinvointialueille hyvin nopealla aikataululla, jo vuonna 2023, lyhyen siirtymävaiheen jälkeen. Kuitenkin todella monia kysymyksiä asioiden käytännön toteutuksesta on vielä avoinna. Siksi on erityisen tärkeää, että aluevaltuustossa on päättäjiä, jotka ovat jo mukana päättämässä näistä asioista kuntatasolla (esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa) ja joilla on myös näiden alojen työkokemusta. Näin varmistamme, että päätökset tehdään kestävästi ja toimivia käytäntöjä soveltaen – ja että voidaan luoda selkeä ja konkreettinen suunnitelma siitä miten siirtymä toteutetaan. Tämä takaa myös sen, että asiantuntijoiden ääni tulee kuuluviin alusta alkaen ja voimme parantaa jo olemassa olleita käytäntöjä ja ratkaista nykyjärjestelmän ongelmakohtia. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tulee olemaan laaja, ja se sisältään keskenään hyvin erilaisia alueita. Siksi on tärkeää, että palvelut toteutetaan järkevästi mahdollisimman lähellä niitä tarvitsevia asukkaita, mutta samalla on pidettävä kiinni huolellisesta taloudenpidosta.

 

Tämä onnistuu esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

  • Laajentamalla digitaalista palveluvalikoimaa kuten etävastaanottoja ja digitaalista ajanvarausta – perinteisiä kanavia kuitenkaan unohtamatta.

  • Tarjoamalla myös yksityisille palveluntarjoajille hyvät toimintaedellytykset julkisten toimijoiden ohella, jotta palveluvalikoimaan voidaan laajentaa ketterämmin ja joustavammin.

  • Yhdenmukaistamalla IT-ohjelmistoja (hyvinvointialueemme aloittaessa järjestelmiä tulee olemaan yli sata erilaista!). 

  • Laajentamalla palvelusetelien käyttöä.